Viestintä- ja liikenneministeriön työryhmä on esittänyt rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle. Kilpailutettu liikenne aloitettaisiin Helsingin seudulla vuoden 2018 alusta. Esitystä on perusteltu kustannussyillä.
Hintakilpailu tulisi todennäköisesti ensimmäiseksi tuntumaan työehtojen heikentymisenä. Matkustajille kilpailuttaminen ei kuitenkaan toisi ainakaan pääkaupunkiseudulla säästöjä sillä lippujen hinnat määrittää HSL. Seutulipun ja sisäisen liikenteen lipun hinta on poliittinen päätös, eivätkä yksityiset joukkoliikenneoperaattorit voi siihen vaikuttaa.
Jos porvarihallitus onnistuu säilyttämään valta-asemansa seuraavienkin eduskuntavaalien ylitse, on perusteltua olettaa, että halu laajentaa kilpailuttaminen koko raideliikenteen sektoriin on todellinen.
Mikään ei kuitenkaan edellytä meitä suomalaisia kilpailuttamaan arvokasta rataverkkoamme. Sitä ei vaadi EU eikä sitä vaadi kukaan muukaan. Halu kilpailuttaa on puhtaasti ideologinen.
Jos kuvitellaan, että viime talven kaltainen liikennekaaos voidaan välttää VR:n monopolin purkamisella, ollaan hakoteillä. Suurin osa ongelmista johtui nimenomaan VR:n ankarasta saneerausohjelmasta, jonka tarkoitus on parantaa firman tuloskuntoa.
Ohjenuorana pitää olla mahdollisimman suurten ihmismassojen liikuttaminen, laajalla alueella, tihein vuorovälein ja täsmällisesti. Tällä hetkellä ainoa tavoite tuntuu olevan mahdolisimman korkea voittomarginaali.
Rataverkon ja palvelutason kehittäminen vaatii kauaskatseista poliittista työtä. Henkilöliikenteen kilpailuttaminen tekisi tällaisen työn käytännössä mahdottomaksi. Se alistaisi rautateiden tulevaisuuden lyhytnäköiselle voitontavoittelulle.
Puhtaasti taloudellinen ajatusmaailma ei osu yhteen sen suhteen millaiseksi kansalaiset kokevat julkisen liikenteen roolin yhteiskunnassa.
Rautatiealan liitot nimittäin selvittivät TNS Gallup Oy:n toimeenpanemassa tutkimuksessa kansalaisten mielipiteitä siitä kuuluuko julkinen liikenne peruspalvelujen joukkoon. Tutkimuksen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Sen sijaan, että avaisimme bisneksen monikansallisille junayhtiöille, meidän tulisi lisätä rautateille ohjattuja määrärahoja. Valtion tulisi myös subventoida lippujen hintoja alaspäin, koska nyt ne ovat koko ajan nousseet. Tämä siirtäisi liikennettä enemmän maanteiltä raiteille ja olisi siten myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Juuso Aromaa
konduktööri
Hyvinkää
Antti Kurko
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
Hintakilpailu tulisi todennäköisesti ensimmäiseksi tuntumaan työehtojen heikentymisenä. Matkustajille kilpailuttaminen ei kuitenkaan toisi ainakaan pääkaupunkiseudulla säästöjä sillä lippujen hinnat määrittää HSL. Seutulipun ja sisäisen liikenteen lipun hinta on poliittinen päätös, eivätkä yksityiset joukkoliikenneoperaattorit voi siihen vaikuttaa.
Jos porvarihallitus onnistuu säilyttämään valta-asemansa seuraavienkin eduskuntavaalien ylitse, on perusteltua olettaa, että halu laajentaa kilpailuttaminen koko raideliikenteen sektoriin on todellinen.
Mikään ei kuitenkaan edellytä meitä suomalaisia kilpailuttamaan arvokasta rataverkkoamme. Sitä ei vaadi EU eikä sitä vaadi kukaan muukaan. Halu kilpailuttaa on puhtaasti ideologinen.
Jos kuvitellaan, että viime talven kaltainen liikennekaaos voidaan välttää VR:n monopolin purkamisella, ollaan hakoteillä. Suurin osa ongelmista johtui nimenomaan VR:n ankarasta saneerausohjelmasta, jonka tarkoitus on parantaa firman tuloskuntoa.
Ohjenuorana pitää olla mahdollisimman suurten ihmismassojen liikuttaminen, laajalla alueella, tihein vuorovälein ja täsmällisesti. Tällä hetkellä ainoa tavoite tuntuu olevan mahdolisimman korkea voittomarginaali.
Rataverkon ja palvelutason kehittäminen vaatii kauaskatseista poliittista työtä. Henkilöliikenteen kilpailuttaminen tekisi tällaisen työn käytännössä mahdottomaksi. Se alistaisi rautateiden tulevaisuuden lyhytnäköiselle voitontavoittelulle.
Puhtaasti taloudellinen ajatusmaailma ei osu yhteen sen suhteen millaiseksi kansalaiset kokevat julkisen liikenteen roolin yhteiskunnassa.
Rautatiealan liitot nimittäin selvittivät TNS Gallup Oy:n toimeenpanemassa tutkimuksessa kansalaisten mielipiteitä siitä kuuluuko julkinen liikenne peruspalvelujen joukkoon. Tutkimuksen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Sen sijaan, että avaisimme bisneksen monikansallisille junayhtiöille, meidän tulisi lisätä rautateille ohjattuja määrärahoja. Valtion tulisi myös subventoida lippujen hintoja alaspäin, koska nyt ne ovat koko ajan nousseet. Tämä siirtäisi liikennettä enemmän maanteiltä raiteille ja olisi siten myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Juuso Aromaa
konduktööri
Hyvinkää
Antti Kurko
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret