Viestintä- ja liikenneministeriön työryhmä on esittänyt rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle. Kilpailutettu liikenne aloitettaisiin Helsingin seudulla vuoden 2018 alusta. Esitystä on perusteltu kustannussyillä.
Hintakilpailu tulisi todennäköisesti ensimmäiseksi tuntumaan työehtojen heikentymisenä. Matkustajille kilpailuttaminen ei kuitenkaan toisi ainakaan pääkaupunkiseudulla säästöjä sillä lippujen hinnat määrittää HSL. Seutulipun ja sisäisen liikenteen lipun hinta on poliittinen päätös, eivätkä yksityiset joukkoliikenneoperaattorit voi siihen vaikuttaa.
Jos porvarihallitus onnistuu säilyttämään valta-asemansa seuraavienkin eduskuntavaalien ylitse, on perusteltua olettaa, että halu laajentaa kilpailuttaminen koko raideliikenteen sektoriin on todellinen.
Mikään ei kuitenkaan edellytä meitä suomalaisia kilpailuttamaan arvokasta rataverkkoamme. Sitä ei vaadi EU eikä sitä vaadi kukaan muukaan. Halu kilpailuttaa on puhtaasti ideologinen.
Jos kuvitellaan, että viime talven kaltainen liikennekaaos voidaan välttää VR:n monopolin purkamisella, ollaan hakoteillä. Suurin osa ongelmista johtui nimenomaan VR:n ankarasta saneerausohjelmasta, jonka tarkoitus on parantaa firman tuloskuntoa.
Ohjenuorana pitää olla mahdollisimman suurten ihmismassojen liikuttaminen, laajalla alueella, tihein vuorovälein ja täsmällisesti. Tällä hetkellä ainoa tavoite tuntuu olevan mahdolisimman korkea voittomarginaali.
Rataverkon ja palvelutason kehittäminen vaatii kauaskatseista poliittista työtä. Henkilöliikenteen kilpailuttaminen tekisi tällaisen työn käytännössä mahdottomaksi. Se alistaisi rautateiden tulevaisuuden lyhytnäköiselle voitontavoittelulle.
Puhtaasti taloudellinen ajatusmaailma ei osu yhteen sen suhteen millaiseksi kansalaiset kokevat julkisen liikenteen roolin yhteiskunnassa.
Rautatiealan liitot nimittäin selvittivät TNS Gallup Oy:n toimeenpanemassa tutkimuksessa kansalaisten mielipiteitä siitä kuuluuko julkinen liikenne peruspalvelujen joukkoon. Tutkimuksen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Sen sijaan, että avaisimme bisneksen monikansallisille junayhtiöille, meidän tulisi lisätä rautateille ohjattuja määrärahoja. Valtion tulisi myös subventoida lippujen hintoja alaspäin, koska nyt ne ovat koko ajan nousseet. Tämä siirtäisi liikennettä enemmän maanteiltä raiteille ja olisi siten myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Juuso Aromaa
konduktööri
Hyvinkää
Antti Kurko
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
Hintakilpailu tulisi todennäköisesti ensimmäiseksi tuntumaan työehtojen heikentymisenä. Matkustajille kilpailuttaminen ei kuitenkaan toisi ainakaan pääkaupunkiseudulla säästöjä sillä lippujen hinnat määrittää HSL. Seutulipun ja sisäisen liikenteen lipun hinta on poliittinen päätös, eivätkä yksityiset joukkoliikenneoperaattorit voi siihen vaikuttaa.
Jos porvarihallitus onnistuu säilyttämään valta-asemansa seuraavienkin eduskuntavaalien ylitse, on perusteltua olettaa, että halu laajentaa kilpailuttaminen koko raideliikenteen sektoriin on todellinen.
Mikään ei kuitenkaan edellytä meitä suomalaisia kilpailuttamaan arvokasta rataverkkoamme. Sitä ei vaadi EU eikä sitä vaadi kukaan muukaan. Halu kilpailuttaa on puhtaasti ideologinen.
Jos kuvitellaan, että viime talven kaltainen liikennekaaos voidaan välttää VR:n monopolin purkamisella, ollaan hakoteillä. Suurin osa ongelmista johtui nimenomaan VR:n ankarasta saneerausohjelmasta, jonka tarkoitus on parantaa firman tuloskuntoa.
Ohjenuorana pitää olla mahdollisimman suurten ihmismassojen liikuttaminen, laajalla alueella, tihein vuorovälein ja täsmällisesti. Tällä hetkellä ainoa tavoite tuntuu olevan mahdolisimman korkea voittomarginaali.
Rataverkon ja palvelutason kehittäminen vaatii kauaskatseista poliittista työtä. Henkilöliikenteen kilpailuttaminen tekisi tällaisen työn käytännössä mahdottomaksi. Se alistaisi rautateiden tulevaisuuden lyhytnäköiselle voitontavoittelulle.
Puhtaasti taloudellinen ajatusmaailma ei osu yhteen sen suhteen millaiseksi kansalaiset kokevat julkisen liikenteen roolin yhteiskunnassa.
Rautatiealan liitot nimittäin selvittivät TNS Gallup Oy:n toimeenpanemassa tutkimuksessa kansalaisten mielipiteitä siitä kuuluuko julkinen liikenne peruspalvelujen joukkoon. Tutkimuksen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Sen sijaan, että avaisimme bisneksen monikansallisille junayhtiöille, meidän tulisi lisätä rautateille ohjattuja määrärahoja. Valtion tulisi myös subventoida lippujen hintoja alaspäin, koska nyt ne ovat koko ajan nousseet. Tämä siirtäisi liikennettä enemmän maanteiltä raiteille ja olisi siten myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Juuso Aromaa
konduktööri
Hyvinkää
Antti Kurko
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
2 kommenttia:
Luin tämän gallupin tuloksen, joka löytyy täydellisenä: http://www.rautl.fi/easydata/customers/rautl/files/jussi/julkiset_peruspalvelut_rautatiet_2010.pdf
Tuloksesta käy ilmi kiistatta, että pelkästään haittoja ei raideliikenteen kilpailuttaminen toisi mukanaan. Voisi jopa sanoa, ettei ole ihme ettei tuloksella ole juuri elämöity - sehän on suorastaan jopa kilpailumyönteinen.
Rautatieläisten on turha pelätä työehtojensa puolesta, ovathan heidän edustamansa työehtosopimukset yleissitovia.
Onko esim. lentoliikenteen puolella kilpailu tuonut paljonkin haittoja matkustamiseen? Tuskinpa. Tarjolle on tullut erilaisia tuotteita ja konsepteja sekä uusia innovatiivisia reittejä matkustaa erilaisiin yksilön tarpeisiin. Mutta ehkä se olisikin hyvä, että Suomessa olisi vain Finnair joka hoitaisi koko paletin Finnairin hintaan tuolla ilmailupuolella?!
Raideliikenteessä VR tarjoaa tuotteita kuin apteekki apteekin hintaan! Ota tai jätä - ja kulje henkilöautolla, bussilla tai lentokoneella.
Onko muuten tullut mietittyä mikä vaikutus kilpailulla, uusilla toimijoilla ja uusilla ajatuksilla olisi rautatien työntekijöiden työllisyyteen? Kilpailu osaavista työntekijöistä? Niinpä...
Rautatieläisten on turha pelätä työehtojensa puolesta, ovathan heidän edustamansa työehtosopimukset yleissitovia.
Näkisin asian päinvastaisena. Yritysmaailma toimii niin, että yrityksen ainut tehtävä on tavoitella mahdollisimman suurta voittoa. Tällöin samasta työstä pitää myös kääriä voittoprosentti ja kun tällainen bisnesajattelu ujutetaan peruspalveluiden piiriin on heikennysten vaara huomattavasti todennäköisempi kuin parannusten.
Todennäköisesti tulisi käymään niin, että yksityiset junayhtiöt "keräisivät kerman" päältä eli olisivat valmiit tarjoamaan ainoastaan tuottoisat ruuhka-aikojen junavuorot, jolloin hiljaisemmat vuorot jäisivät silti joko VR:n tuotettavaksi - tai niistä täytyisi karsia. Toinen mahdollisuus yksityiselle yritykselle tarjota "epätuottavia" vuoroja kannattavana bisneksenä olisi työehtojen tai työolojen heikentäminen. Maaliskuun bussilakko on ainakin minulla vielä tuoreessa muistissa joka nousi vastareaktiona sille miten bussikuskien työoloja oltiin jatkuvasti heikennetty.
Onko esim. lentoliikenteen puolella kilpailu tuonut paljonkin haittoja matkustamiseen? Tuskinpa. Tarjolle on tullut erilaisia tuotteita ja konsepteja sekä uusia innovatiivisia reittejä matkustaa erilaisiin yksilön tarpeisiin.
Lentoliikennettä ja rautatieliikennettä on aika vaikea vertailla keskenään niiden perusolemuksen vuoksi. Lentää voi periaatteessa missä vain, mutta junaliikenne rajoittuu vain sinne minne kiskot on rakennettu. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, jossa on ehkä noin neljä keskikokoista kaupunkia (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) ja vain yksi on metropoli - en näkisi että yksityisillä yrityksillä olisi mielenkiintoa tarjota palveluitaan näiden kaupunkien (ja niiden välissä olevien asemien) lisäksi muualle Suomeen. Ei lentoliikennekään Suomen sisällä kovinkaan monelle paikkakunnalle ulotu. Jo tällä hetkellä Suomessa on ratoja kuten Hangon ja Kotkan radat, jotka pyörivät tappiollisesti. En näe, että ainuttakaan yritystä kiinnostaisi näiden ratojen ylläpitäminen vaan mieluummin keskitettäisiin bisnes niille harvoille rataosuuksille joista sen voiton voi parhaiten saada. Monille pienille kaupungeille junayhteys on ihan oikeasti henkireikä.
Onko muuten tullut mietittyä mikä vaikutus kilpailulla, uusilla toimijoilla ja uusilla ajatuksilla olisi rautatien työntekijöiden työllisyyteen? Kilpailu osaavista työntekijöistä? Niinpä...
Viittamasi yksityinen lentoliikenne ei ainakaan herätä minussa toiveita työntekijöiden työllisyyden ja heidän työehtojensa suhteen. Blue1 on tuorein esimerkki asiasta.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2241559/ulkoistaminen-vie-lentajat-lakkoon
Lähetä kommentti